Järven erityispiirteet

Hauhonselkä sijaitsee Hämeenlinnassa, Hauhon taajamassa. Järveä rajaa itäpuolella Kotkonharju, jonka rinteessä sijaitsee mm. idyllinen Hauhon kirkonkylän vanha keskusta. Hauhonselkä on pinta-alaltaan 22,12 km2, sen keskisyvyys on 3,6 metriä ja suurin syvyys 10 metriä. Hauhonselän pääsyvännealue sijaitsee järven pohjoisosassa. Järven eteläosa on kauttaaltaan matalaa aluetta.  Hauhonselän viipymän arvioidaan olevan noin 79 vuorokautta, eli vesi vaihtuu järvessä suhteellisen nopeasti.

Hauhonselän eteläosaan laskee vesiä Vuolujoen valuma-alueelta, jonka pinta-ala on noin 150 km2. Hauhonselän vedet laskevat Ilmoilanselkään yhdessä Hauhonselän yläpuolella sijaitsevan Pyhäjärven ja Iso-Roineen vesien kanssa. Iso-Roineelta tulevat vedet yhtyvät Hauhonselän vesiin lähellä luusuaa (Alvettulanjoki) ja kulkeutuvat oikovirtauksena Ilmoilanselkään.

Nykytila

Hauhonselkä kuuluu järvityypiltään keskikokoisiin humusjärviin. Hauhonselkä kärsii rehevöitymisestä ja sen ekologinen tila on tyydyttävä. Hauhonselälle rehevöitymisen myötä syntyneitä ongelmia ovat mm. sinileväkukinnat ja särkikalakannan runsastuminen. Järven rehevyystaso kohosi nykyiselle tasolleen 1990-luvun lopulla. Veden laadussa tapahtui samaan aikaan muitakin merkittäviä muutoksia, liittyen humuspitoisuuden lisääntymiseen ja näkösyvyyden heikkenemiseen. Syy muutoksiin liittyy valuma-alueen maankäyttöön.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Hauhonselän ja Vuolujoen valuma-alueilla on useita pieniä, rehevöitymisestä kärsiviä järviä, joista osa on merkittäviä lintujärviä. Rehevöitymisen myötä lintuarvot ovat alkaneet vähentyä. Hauhon alueen luonnosta on laadittu kattava opas, jossa käsitellään mm. Hauhonselkää ja sen valuma-aluetta.

Lähde: https://www.jarviwiki.fi/wiki/Hauhonselk%C3%A4_(35.772.1.001)

Ilmoilanselkä sijaitsee myös Hauholla ja ulottuu Pirkanmaan puolelle Pälkäneelle, josta pääsee Pinteleen kautta Mallasvedelle. Järven pinta-ala on noin 15 km² ja rantaviivan pituus 52 kilometriä. Ilmoilanselällä on runsaasti saaria, niemiä ja lahtia.Järven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Eniten järveä kuormittaa maatalouden hajakuormitus.

Nykytila ja suojelu

Järvi on lievästi rehevä, mutta ei niin rehevä kuin yläpuolinen Hauhonselkä. Kesäisin vedessä voi olla kohtalaisen runsaasti planktonlevää, mutta Ilmoilanselkä ei kärsi niin pahoista leväongelmista kuin Hauhonselkä.

Alusvesi ei useimpina viime vuosina ole kärsinyt vakavasta hapenpuutteesta kesäaikaan. Poikkeuksen tekevät vuodet 2009, 2008, 2006 ja 2000. Kevättalvella kehittyy vuosittain selvä hapenvajaus, mikä on suomalaisille järville luonteenomaista. Kevättalven aikaisesta hapenpuutteesta järvi on viimeksi kärsinyt v. 2000.

Suurin osa Ilmoilanselän rannoista on rakennettua. Vain muutamat peltoalueet ovat säilyneet rakentamattomina.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Järven rannoilla kasvaa runsaasti järviruokoa. Ilmoilanselän kalakantaan kuuluvat muun muassa hauki, ahven, taimen, muikku, lahna ja kuha.

Lähde: https://www.jarviwiki.fi/wiki/Ilmoilanselk%C3%A4_(35.771.1.006)